Vähän vieraissa

Marjo:

Muutin muutama viikko sitten. Uusi koti alkaa jo tuntua omalta samoin kuin uudet huuditkin. Olen huomannut, että lempparisalini tuntuu nykyään vähän kaukaiselta. Ilmat ovat olleet kamalia ja Ruoholahteen fillarointi ei ole huvittanut. Sitä on tullut skipattua treenaamista vähän senkin (tekosyyn) takia.

Viime viikolla mulle soitettiin uuden kodin lähisalilta ja pyydettiin tulla kokeilemaan. Otin kaverin messiin ja lähdettiin tsekkaamaan meiningit. Meille pidettiin ensin puolen tunnin esittely. Kyseltiin frendin kanssa paljon tyhmiä kysymyksiä ja naurettiin omille vitseillemme. Tuntui kuin oltais oltu ostaan lomaosaketta tms. Esittelystä jäi eniten mieleen sitouttaminen. Pitää ostaa joko vuosi tai kaksi kerralla, jotta saisi jumpat halvemmalla. Tämän lisäksi tulee jäsenyys, käsittely ja panttikuluja. Salin vaihtaminen on kallista ja sitten vielä se sitoutuminen. Se jos mikä työntää tätä tyttöä luotaan.

Muistan, kun ostin ensimmäistä kertaa Motivukseen puolen vuoden kortin muutamaa kuukautta etukäteen. Tietysti juoksin järkevänä kuluttajana tarjouksen perässä, mutta sitoutumiskammoinen minä oli samalla ihan kauhuissaan. Mitä jos menee paikat hajalle? Mitä jos muutan? Mitä jos sitä taikka tätä! Mitään kamalaa ei tapahtunut. Enneminkin olin tyytyväinen hyvistä kaupoista ja pitkästä diilistä.

Osallistuttiin lähisalin circle training-tunnille, joka on sama kuin Motivuksen Pace. Pakko myöntää, että vanha tuttu luottojumppa ei tuntunut vieraissa niin hyvältä kuin omalla salilla. Seuraavana päivänä sitoutin itseni käymään Ruohiksessa ostamalla itselleni lahjaksi HSL:n kuukausikortin. Metrolla matkaan menee vähemmän aikaa kuin vanhasta kodistani kävellen. Taikatemppu.