Piia:
Mulla on synnytys kahden viikon päästä, jos asiat menee kuten on povattu.
Kuukausilippua liikenteeseen ei oo
ollut enää pitkään aikaan ja liikkuminen kesän kunniaksi tapahtuu fillarilla.
Enimmäkseen siinä ei olekaan mitään ongelmaa, mutta mulla on menopelinä ihan
perus Crescent, jossa ajoasento on melko alhaalla. Nyt kun vatsa kasvaa ihan
silmissä, alkaa ajaminen muuttua viimeistään parinkymmenen minuutin kohdalla
hieman tukalaksi, jopa kivuliaaksi. Semmoinen vanha mummopyörä tai sitten tosi
moderni "nojatuolimainen" fillari toimisi varmaan paremmin. Nautin
kuitenkin pyöräilystä ihan älyttömän paljon! Paikasta toiseen pääsee ihan tosta
vaan ja samalla tekee edes jotain etäisesti liikuntaa muistuttavaa. Vauhdin
hurmaa ei mammapyöräilyssä koeta, mutta hyvältä tuulenvire tuntuu vähän
pienemmilläkin nopeuksilla.
Jatkuvasti saan kuulla muilta ihmisiltä eri sävyin kommentteja
siitä, että edelleen ajan pyörällä. Ihan rauhassa nyt vaan kanssaihmiset, otan
kyllä rauhassa ja ajan varovasti ja sitä rataa.
Sitä paitsi nyt jo jännittää miten/koska
lapsen kanssa pääsee fillaroimaan. Uskallanko laittaa lapsen kyytiin ja luottaa
siihen, että en kaadu tai joudu muutenkaan onnettomuuteen? Rämäpää minussa on
uusien ajatusten edessä, kun pitää ottaa jatkossa myös perhe (!) huomioon. Ihan
hullua.
Tänään olin pyöräilemässä kun sade
yllätti täysin. Tieto siitä, että kotona saa nauttia kuumaa kaakaota peiton
alla, rauhoitti ihmeesti litimärkää olemusta. Leivoin viime vuotisista pakastimesta löytyneistä karpaloista muffinseja kaakaon kyytipojaksi.Ei näytä ehkä kovin herkulta, mutta voin kertoa, voi pojat kyllä maistui!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti