Marjo:
Nyt on taas se aika vuodesta, kun salit on täynnä kuntoilijoita. Väsyksissä haukotellen neuvoin Pacen perusperiaatteita vasta-alkajalle ennen tunnin alkua. Ekan kierroksen jälkeen tuli kuuma, tokan kierroksen jälkeen hiki ja kolmannella kierroksella hengästyin. Kaikki meni niin kuin aina ennenkin.
Nyt on taas se aika vuodesta, kun salit on täynnä kuntoilijoita. Väsyksissä haukotellen neuvoin Pacen perusperiaatteita vasta-alkajalle ennen tunnin alkua. Ekan kierroksen jälkeen tuli kuuma, tokan kierroksen jälkeen hiki ja kolmannella kierroksella hengästyin. Kaikki meni niin kuin aina ennenkin.
Vaikka ohjaaja
käski tyhjentää pään ajatuksista ja keskittyä vain omaan treeniin aloin
muistella niitä kertoja, kun menin itse ekaa kertaa kokeilemaan jotain uutta
lajia. Mulle tuli ikävä niitä aikoja ja tämä sai minut tekemään itselleni
lupauksen! Tänä vuonna aion kokeilla joka kuukausi jotain uutta jumppaa.
Taistelujuttuja, tanssia ja mitä vain uutta ja ”muka” pelottavaa. Oon hirveän
ujo uusien asioiden kanssa. Tällä tempauksella haastan itseni pois turva-alueelta,
jonka olen itselleni luonut.
En tietenkään aio
lopettaa tuttuja ja turvallisia jumppia, koska a) tykkään niistä ja b) niissähän vaihtuu ohjelmat tosi tiuhaan. Otan
vain siihen sekaan vähän jännitystä. Motivuksen ohjelmassa on niin paljon
kaikenlaista, että pitäähän ne (ainakin melkein) kaikki käydä kokeilemassa.
Kopeille mentäessä kuikuilin jo vähän muiden salien ikkunoista meneillään
olevia tunteja. Alkoi oikein jännittää!
Matkalla kotiin
päätin myös aloittaa jo lapsuudesta tutun karkkipäivän! Oon joskus ollut
karkkilakossa 2,5 vuotta, mut nyt ei huvita lakkoilla. Oon himmee karkinsyöjä
ja ois kyl kaameeta vaan ottaa tuo ilo itseltä pois. Ehkä sit jos se joskus tuntuu
tosi helpolta jättää pois niin tottakai, mut nyt en kyl ala kiduttaan itteeni
vaan syön sitä geishapatukkaa kerran viikossa jos siltä tuntuu!
Kyllä tää
sporttivuosi 2014 taas tästä lähtee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti